Maksuton kesäduunari-info avautuu jälleen maanantaina 5. toukokuuta 2025. Neuvoja ja ohjeita löydät edelleen kohdista Kesäduunarin muistilista ja Usein kysytyt kysymykset. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä lisäksi vanhempiin työkavereihisi, työpaikkasi luottamusmieheen tai -valtuutettuun tai oman alasi ammattiliittoon.
Kesäduunari-infon tarjoavat suomalaisia ammattiliittoja edustavat palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK.
Työsuhdeasiat kannattaa hoitaa kuntoon heti, kun uusi työpaikka on tiedossa. Oheisessa listassa on lueteltu muutama perusasia, joista kannattaa huolehtia työpaikan saannin jälkeen.
Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, vaikkakaan laki ei sitä edellytä. Tällöin on riitatilanteessa helpompi todistaa, mitä työsuhteen alussa tulikaan sovittua.
Ellei työsopimusta ole tehty kirjallisesti, on työnantajan annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista, mikäli työsuhde on yli kuukauden mittainen.
Työsopimuksessa on syytä sopia ainakin seuraavista asioista:
Työsopimusmallin löydät esimerkiksi työsuojeluhallinnon nettisivuilta.
Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin kyseisen alan työehtosopimuksessa on sovittu. Alaasi koskevasta työehtosopimuksesta (tes) löydät alalla noudatettavat vähimmäisehdot, kuten vähimmäispalkat ja erilaiset palkanlisät. Työehtosopimusta voit tiedustella työpaikkasi luottamusmieheltä tai omasta ammattiliitostasi. Useimmat työehtosopimukset löytyvät myös Finlexin nettisivuilta osoitteesta www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/.
Jokaisella työntekijällä on oikeus saada perehdytystä työhönsä. Työnantajalla on samoin velvollisuus antaa perehdytystä esimerkiksi työpaikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toimintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin liittyen. Pidä huoli, että saat opastusta työhön, äläkä epäröi kysyä.
Nuoria työntekijöitä varten on oma lakinsa, jossa määritellään muun muassa työvuorojen pituus ja ajankohta. Ikärajojen tarkoituksena on suojella nuorten työntekijöiden henkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä. Lue lisää työsuojeluhallinnon nettisivuilta.
Kysy työnantajalta, kuuluuko työhön suojavarustuksia. Jos kuuluu, niin ota ne myös käyttöösi. Muista, että sinulla on oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä.
Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkaselvitys, palkkaerittely tai muu vastaava dokumentti, josta näkyvät peruspalkka, maksetut korvaukset sekä palkasta perityt maksut. Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu-, ylityö- ja muut korvaukset.
Muista, että kaikesta työstä, niin lyhyistä kuin pitkistäkin työsuhteista, kertyy eläkettä. Työeläke alkaa karttua jo 17 vuotta täyttäneille. Tarkista palkkaerittelystä, että työnantajasi on pidättänyt siitä eläkevakuutusmaksut. Lue lisää Tyoelake.fi-palvelusta.
Jos et ole ennättänyt pitää vuosilomaa kesätyön aikana, on sinulle kertynyt loma maksettava lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Lomakorvausta on maksettava kaikista, jopa muutaman tunnin pituisista työsuhteista.
Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. Jos esimerkiksi työssäolopäiviä on kuukaudessa vähintään 14, kertyy lomakorvausta alle vuoden kestäneissä työsuhteissa 2 päivän ajalta kuukautta kohti. Korvaukseen oikeuttavia päiviä ovat myös ns. hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäivät, kuten sairauspäivät.
Lomakorvauksen tai pidetyn loman ajalta maksettavan vuosilomapalkan lisäksi sinulla voi olla oikeus myös lomarahaan, joka on yleensä 50 % palkasta.
Lisätietoja lomaoikeudesta ja -korvauksista löytyy mm. Työelämään.fi-sivustolta.
Työtodistus on työntekijän kannalta tärkeä asiakirja. Myöhemmin esimerkiksi koulutuspaikkaa tai vakituista työpaikkaa hakiessa saattaa aikaisemmalla työkokemuksella olla suuri merkitys. Sinulla on lakisääteinen oikeus saada työsuhteesi päätyttyä työtodistus.
Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsemat työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies. Heidän kauttaan saat neuvoja ja apua aina kun niitä tarvitset. Sinun kannattaa esimerkiksi näyttää työsopimusta luottamusmiehelle, ennen kuin allekirjoitat sen.
Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ovat vanhemmat työntekijät monesti korvaamattomana apuna. Ongelmatilanteissa kannattaa aina ottaa yhteyttä oman alan ammattiliittoon, vaikka et vielä olisikaan jäsen. Akavalaisten ammattiliittojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.jaseneksi.fi, SAK:laisten ammattiliittojen yhteystiedot osoitteesta www.liitot.fi ja STTK:laisten ammattiliittojen yhteystiedot osoitteesta www.sttk.fi/jasenliitot/.
Myös aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet antavat apua. Työsuojeluviranomaisten yhteinen valtakunnallinen puhelinneuvonta toimii maanantaista perjantaihin kello 9–15 numerossa 0295 016 620.
Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua. Tärkein etu on, että ammattiliitot hoitavat oman alasi edunvalvontaa: ne tekevät alan työehtosopimukset työnantajajärjestöjen kanssa, auttavat oikeusturvakysymyksissä ja ottavat kantaa myös nuorten työllistymiseen ja koulutuspolitiikkaan liittyviin kysymyksiin.
Ammattiliittojen työttömyyskassat tarjoavat puolestaan jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan. Lisäksi liitot tarjoavat neuvontaa, koulutusta ja muuta toimintaa sekä lukuisan määrän erilaisia jäsenetuja.
Jos olet jo opiskelijajäsenenä jossain ammattiliitossa, sinun kannattaa heti työsuhteen alettua liittyä myös liittosi työttömyyskassaan, koska silloin kerrytät samalla ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden varalle. Oikean ammattiliiton löydät itsellesi osoitteista www.jaseneksi.fi, www.liitot.fi ja www.sttk.fi/jasenliitot/ .
Lisää tietoa työelämästä löydät osoitteista www.akava.fi/tietoa-tyosta, www.työelämänpelisäännöt.fi ja www.tyoelamaan.fi.
Vastaus kysymykseesi voi löytyä myös täältä!
Jos työsopimus on syntynyt, työnantaja voi irtisanoa kesätyöntekijän työsuhteen vain taloudellisista ja tuotannollisista tai henkilöstä johtuvista syistä irtisanomisaikaa noudattaen. Sillä, etteivät työt ole vielä alkaneet, ei ole merkitystä.
Työsopimus voidaan katsoa syntyneeksi, vaikka kirjallista työsopimusta ei olisi vielä tehty. Myös suullinen työsopimus tai sähköpostilla annettu sitoumus sitoo työnantajaa.
Jos työnantajalla ei olekaan tarjota kesäksi töitä, hän voi irtisanoa tai lomauttaa työntekijän. Tämä edellyttää, että irtisanomis- tai lomauttamisperusteena ilmoitettu seikka, esimerkiksi yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyminen, on ilmennyt työsopimuksen syntymisen jälkeen. Lisäksi työnantajan on selvitettävä, onko hänellä tarjota työntekijälle muuta työtä tai voiko hän kouluttaa työntekijän muihin tehtäviin.
Jos työsuhteesi irtisanotaan tai puretaan tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimistoon työnhakijaksi ja hae työttömyysturvaa työttömyyskassastasi tai Kelasta.
Jos työsopimusta ei vielä ole syntynyt, työnantaja voi perua kesätyöpaikan ilman irtisanomis- tai lomautusmenettelyä. Siinä tapauksessa hakijalla ei valitettavasti ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää etsiä uusi kesätyöpaikka.
Työsopimus kannattaa aina laatia kirjallisesti. Suullinenkin sopimus on pätevä, mutta mahdollisissa ongelmatilanteissa on kirjallinen työsopimus helpommin näytettävissä toteen kuin suullinen.
Jos työsopimusta ei ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista. Selvitystä ei tarvitse antaa, jos työntekijän työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon pituisen ajanjakson aikana.
Työsopimuksessa kannattaa sopia ainakin työsuhteen vähimmäisehdoista, kuten työsuhteen kestosta, työajasta, työtehtävistä ja palkasta. Siihen kannattaa kirjata lisäksi, mitä työehtosopimusta sovelletaan.
Työnantajan tulee huolehtia, ettei nuori työntekijä kuormitu työssä liikaa.
Laki nuorista työntekijöistä sisältää säännökset, jotka koskevat alle 18-vuotiaiden työntekoa. Säädöksiä on työajoista, ylitöistä, työajan sijoittelusta, tauoista sekä vuorokausi- ja viikkolevosta.
Alle 15-vuotiaan työpäivä saa olla enintään 7 tuntia päivässä ja viikottainen työaika enintään 35 tuntia. Työvuoron saa sijoittaa kello 8:n ja 20:n välille tai työn järjestämisestä johtuvista painavista syistä kello 6:n ja 20:n väliseen aikaan.
15 vuotta täyttäneen säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Työvuoron saa sijoittaa kello 6:n ja 22:n väliseen aikaan. Jos kyseessä on ammattikoulutukseen liittyvä kaksivuorotyö, työtä saa kuitenkin tehdä kello 24:ään asti.
Palkan määrästä on tärkeä sopia työsopimusta tehdessä. Suomessa ei ole vähimmäispalkkalakia, ja eri alojen työehtosopimukset sisältävät määräyksiä vähimmäispalkasta.
Peruspalkka on palkka ilman lisiä. Peruspalkkaan ei saa sisällyttää ilta-, viikonloppu-, sunnuntai-, ylityö- ja muita korvauksia. Lisät on maksettava erikseen. Nuorillekin tulee maksaa sairausajan palkka.
Palkka maksetaan palkkatilillesi pankkiin. Palkanmaksun yhteydessä saat palkkaselvityksen, palkkaerittelyn tai muun vastaavan dokumentin, josta näkyvät peruspalkka, maksetut korvaukset sekä palkasta perityt maksut, kuten ennakonpidätys verottajalle.
Tarkista aina palkkaerittelystä, että palkkatiedot ovat oikein ja lisät on maksettu oikein. Tarkista myös, että työnantajasi on pidättänyt palkasta eläkevakuutusmaksut, sillä kaikesta työstä kertyy eläkettä. Työeläke alkaa karttua jo 17 vuotta täyttäneille. Jos asiassa on epäselvyyttä, kysy neuvoa esimieheltäsi tai palkanlaskennasta.
Palkkaerittelyt kannattaa säilyttää.
Jos et ole ennättänyt pitää vuosilomaa kesätyön aikana, sinulle kertynyt loma on maksettava lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Lomakorvausta on maksettava kaikista, jopa muutaman tunnin pituisista työsuhteista. Tarkista työsuhteen päättyessä viimeisestä palkkakuitista, että lomakorvaus on maksettu oikein.
Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden ja kuukausittaisen työajan perusteella. Jos lomakorvaus jää saamatta tai kesän aikana on kertynyt muita palkkasaatavia, niitä voi hakea vielä työsuhteen päätyttyä.
Työvuorolista tulee laatia vähintään viikko etukäteen ja sovituista vuoroista on maksettava palkka.
Voit ottaa kuvan vuorolistasta vaikkapa kännykkäkameralla todisteeksi siitä, mitä on sovittu. Jos vuoro perutaan viime tipassa esimerkiksi sateisen sään takia tai sinut lähetetään töistä kotiin ennen sovitun vuoron päättymistä, sinulla on oikeus saada palkka sovitusta vuorosta.
Jokaisella työntekijällä on oikeus saada perehdytystä työhönsä. Työnantajan kuuluu perehdyttää sinut työhösi eli kertoa, mitä sinun odotetaan tekevän ja millä tavalla. Työnantajan tulee kertoa esimerkiksi työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden toiminnasta ja turvallisuusmääräyksistä.
Pidä huoli, että saat opastusta työhön. Älä epäröi kysyä neuvoja.
Kaikki syrjintä, epätasa-arvoinen tai epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ja häirintä ovat kiellettyjä työelämässä. Syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun velvoite työelämässä tarkoittavat, ettei työnantaja lähtökohtaisesti saa kohdella työntekijöitä eriarvoisesti eikä syrjiä ketään laissa kielletyn syrjintäperusteen, kuten esimerkiksi sukupuolen tai iän, perusteella.
Lisäksi laki kieltää epäasiallisen kohtelun työpaikoilla. Kiellettyä on työntekijään työpaikalla kohdistuva häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, joka aiheuttaa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa.
Lait (yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki ja työsopimuslaki) määräävät, että työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä epätasa-arvoiseen asemaan. Työntekijöiden kohteluun eivät saa vaikuttaa
Jos sinua tai työkaveriasi syrjitään työpaikalla, pyydä työnantajaa selvittämään asia. Jos syrjintä ei lopu, puhu luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai soita ammattiliittoosi. Voit myös pyytää apua työterveyshuollosta tai työsuojeluviranomaiselta.
Voit kysyä neuvoa kesätyöhösi liittyvissä asioissa, kuten työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, Kesäduunari-infosta. Se on maksuton palvelu, jonka palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK tarjoavat. Kesäduunari-info neuvoo puhelimitse ja nettilomakkeen kautta. Palveluun voivat ottaa yhteyttä myös vanhemmat ja työnantajat.
Muista, että työntekijöiden edustajana työpaikalla on työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies. Työntekijät valitsevat heidät keskuudestaan. Heidän kauttaan saat neuvoja ja apua aina, kun niitä tarvitset. Sinun kannattaa esimerkiksi näyttää työsopimusta luottamusmiehelle, ennen kuin allekirjoitat sen.
Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, vanhemmat työntekijät ovat monesti korvaamattomana apuna. Ongelmatilanteissa kannattaa aina ottaa yhteyttä oman alan ammattiliittoon, vaikka et vielä olisikaan jäsen.
Nollatuntisopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa työaika on määritelty joustavaksi. Työtä on viikossa nollasta tunnista esimerkiksi 40 tuntiin.
Mikäli mahdollista, älä allekirjoita sellaista työsopimusta, jonka mukaan viikoittaiset työtuntisi vaihtelevat nollasta johonkin määrättyyn tuntimäärään. Tällainen sopimus, jossa vähimmäistuntien määräksi on kirjattu nolla, voi tarkoittaa, ettet joinakin viikkoina saa lainkaan töitä. Vähimmäistunteja ei myöskään saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmiksi, kuin mitä työnantajan tosiasiallinen tarve työvoimalle edellyttää.
Koeajalla tarkoitetaan työsuhteen alkuun sijoittuvaa ajanjaksoa, jonka aikana on tarkoitus arvioida, vastaako työ työsopimuksessa sovittua. Koeajan aikana työntekijä voi harkita työn soveltuvuutta itselleen ja työnantaja voi arvioida työntekijän soveltuvuutta tehtävään.
Mikäli työ ei jommankumman sopijapuolen mielestä vastaa sovittua, voidaan sopimus purkaa päättymään heti. Koeaikapurun jälkeen ei siis sovelleta irtisanomisaikoja, vaan työsuhde loppuu välittömästi. Koeaikanakaan työsopimusta ei saa purkaa syrjivin tai epäasiallisin perustein.
Koeajasta ja sen pituudesta on sovittava ennen työsopimussuhteen alkamista työsopimuksessa. Enimmäispituus koeajalle on kuusi kuukautta, ellei sovellettavassa työehtosopimuksessa ole sovittu lyhemmästä maksimipituudesta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeajan pituus voi olla enimmillään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta.
Määräaikainen työsopimus sitoo sopijapuolia kuten mikä tahansa muukin sopimus. Tämä tarkoittaa sitä, että et voi irtisanoa työsopimustasi, ellei työsopimukseesi ole lisätty sopimuksen irtisanomisen mahdollistavaa ehtoa. Voit kuitenkin kysyä työnantajaltasi mahdollisuutta päättää nykyinen työsuhteesi jo ennen määräaikaisuuden päättymistä, mutta hänen ei tarvitse suostua siihen.
Työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen työsuhteen päätyttyä, jos työntekijä sitä pyytää.
Työtodistus voi olla suppea tai laaja. Suppeaan työtodistukseen merkitään ainoastaan tiedot työtehtävien laadusta ja työsuhteen kesto. Laajaan työtodistukseen voidaan merkitä edellä mainittujen tietojen lisäksi työsuhteen päättymisen syy ja arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä.
Halutessaan työntekijä voi pyytää työnantajaa merkitsemään laajaan työtodistukseen vain joko työsuhteen päättymisen syyn tai arvolauselman. Laajan työtodistuksen saa ainoastaan siinä tapauksessa, että työntekijä sitä nimenomaisesti pyytää. Työnantajalla ei siis ole oikeutta merkitä työtodistukseen laajaan työtodistukseen sisältyviä tietoja ilman työntekijän pyyntöä.
Työsuhteita säännellään paitsi lailla, myös työehtosopimuksilla.
Työehtosopimus (TES, ”tessi”) on alan vähimmäisehdot määrittelevä sopimus, joka laaditaan yleensä ammattiliiton ja työnantajaliiton välillä. Työehtosopimuksista ilmenee muun muassa palkkaa sekä työaikaa koskevia ehtoja. Työehtosopimusta ei pidä sekoittaa työsopimukseen, joka solmitaan työnantajan ja työntekijän välillä.
Sovellettava työehtosopimus mainitaan usein työsopimuksessa. Mikäli et kuitenkaan tiedä, mitä työehtosopimusta työsuhteeseesi mahdollisesti sovelletaan, voit kysyä asiasta työnantajaltasi tai työpaikan luottamusmieheltä. Voit myös ottaa yhteyttä kesäduunari-infoon, jos haluat lisätietoja työehtosopimuksista.
Työehtosopimukset löytyvät yleensä asianomaisten liittojen sivuilta.
